Viikko sitten oli satanut räntäistä lunta, joka tarttui kivasti puitten oksiin. Seikkailin Metsolansuolla. Värejä ei kovin metsässä pilvisenä päivänä saa kuviin, mutta vanhojen
kuusien oksat ojentuvat toisiaan kohti iloittelevan surrealistisesti. (Siis jos surrealismissa sitten voi olla iloa. )
Olen näkevinäni tässä kuvassa (yllä) oksissa energistä meininkiä. Ainakin, kun sitä katsoo suurempana (klikkaa) Voiko joku muu?
Kävin kävelemässä Matarinkoskella hienossa aurinkoisessa säässä. Yöllä oli ollut pakkasta, ehkä nytkin oli aste, joten löysin hauskoja jääpuikkoja ja -renkaita. Vedet ovat laskeneet sitten talvivesisateiden, mutta kyllä siellä pärskettä ja kohinaakin oli. Jäinen kivi alimmassa kuvassa näyttää melkein valaalta. :)
Viime torstaina kahdelta satoi lunta.
Perjantaina lumet olivat sulaneet ja kevät tuntui hurahtaneen valloilleen.
Lauantaina satoi vähän lunta.
Sunnuntaina enemmän.
ja maanantaina oli taas lähes paljas maa. Mitä siis, vaikka nyt sataa vettä; viikosta on vielä huominen pois. Ehdimme vaikka saada kolmannen talven.
sorsat vähän sotkevat. Lisäksi
halusin tämän kuvan, sillä kesällä yritin junasta kuvata sen varjoa. Mukaan tulivat junan verhot, kuvaajasta hahmo ja aamuaurinko.
